Ehkä mua ei ole tarkoitettu onnelliseksi
Alkoko tää masennus siitä, kun mä en saanut sua? Vai oliko se vain osasyy joka tän tilan laukaisi.
Tänäänkin mulla oli vapaapäivä, ja meiän piti nähdä kun mun piti auttaa sua. Se oli ainut asia mitä mä ootin tältä päivältä. Tiesin, että todennäköisesti me ei tulla näkemään, eikä me nähtykkään. Se lannisti mun fiilistä heti.
Tänäänkin mulla oli vapaapäivä, ja meiän piti nähdä kun mun piti auttaa sua. Se oli ainut asia mitä mä ootin tältä päivältä. Tiesin, että todennäköisesti me ei tulla näkemään, eikä me nähtykkään. Se lannisti mun fiilistä heti.
Avauduin sulle humalassa, että mulla on vieläkin tunteita sua kohtaan, vaikka oonkin sanonut että voidaan olla kavereita. Asia ei näin todellisuudessa ole. Sain sulta vastauksen mun vuodatukseen "En tiedä miten mä vastaisin" Et antanut täystyrmäystä ja jätit taas asiat avoimiksi. Mua sattuu.
Eniten mua sattuu se, että mä en voi päästä susta yli. Nään sua viikoittain töissä, melkeen joka päivä.
Ajattelen välillä yöllä kun meen nukkumaan, että sä olet nukkunut mun vieressä. Mä en ole koskaan nukkunut niin hyvin. Kukaan ei ole halannut mua ikinä niin kovaa kuin sinä, kukaan ei oo saanut mua tuntemaan että meillä klikkaa niin hyvin. Tosin, kukaan muu ei ole koskaan saanut mua näin surulliseksi, vihaiseksi, toivottomaksi ja pakkomielteiseksi.
Olen säälittävä. En osaa päästää irti.
Eniten mua sattuu se, että mä en voi päästä susta yli. Nään sua viikoittain töissä, melkeen joka päivä.
Ajattelen välillä yöllä kun meen nukkumaan, että sä olet nukkunut mun vieressä. Mä en ole koskaan nukkunut niin hyvin. Kukaan ei ole halannut mua ikinä niin kovaa kuin sinä, kukaan ei oo saanut mua tuntemaan että meillä klikkaa niin hyvin. Tosin, kukaan muu ei ole koskaan saanut mua näin surulliseksi, vihaiseksi, toivottomaksi ja pakkomielteiseksi.
Olen säälittävä. En osaa päästää irti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti